Vanhat dekkarit

Tässä hiukan esimakua kirjoista, joita aion käsitellä blogissa tulevaisuudessa. Vanhoissa kotimaisissa dekkareissa yhdistyy näppärästi sekä lukuharrastus että keräilyinnostus. Jo pelkät kansikuvat ovat usein kauniita ja houkuttelevia! Aivan ensiksi ajattelin ottaa luettavaksi Tauno Karilaksen Nokisen jäljen, jota on kehuttu lähteissäni varsin kelvolliseksi dekkariksi. Onko näissä kirjoissa sinulle tuttuja teoksia? Satu

Tämä kirjoitus jatkaa Pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun voittajateosten esittelyä. Edelliset osat käsittelivät Norjan ja Ruotsin voittajia. Tämä on viimeinen Pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun voittajia perkaavista teksteistäni, ellen sitten jossain vaiheessa innostu kirjoittamaan "Kuka murhasi rouva Skrofista?". Se tuntuu kuitenkin nyt varsin epätodennäköiseltä, kun kirjahyllyssäni ja sen päällä odottaa läjä muita vanhoja kotimaisia dekkareita. Ensin kuitenkin Tanskan voittaja, Carlo Andersenin Sotatestamentti. Mainoskuvauksen mukaan: " Carlo Andersen ei ole aikaisemmin julkaissut romaaneja, mutta kylläkin jo usean vuoden aikana säännöllisesti novelleja tunnetuissa aikakaus- ja viikkolehdissä. - 'Sotatestamentin' juoni on yllättävä, ja tekijä on osannut maustaa sen säkenöivällä huumorilla. Kahdeksan englantilaista upseeria tekee maailmansodan aikana keskinäisen testamentin: jokaisen kuoltua lankeaa 2/3 hänen omaisuudestaan yhteiseen rahast

Tämä kirjoitus jatkaa Pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun voittajateosten käsittelyä. Edellisen osan Norjan voittajasta löydät täältä . Pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun Ruotsin osuuden voitti Waldemar Hammenhög kirjallaan "Patruuna Sehlingin salaisuus". Mainostekstin mukaan: " Hammenhög on Ruotsissa tunnettu ja tuottelias kirjailija, joka on niittänyt mainetta etenkin Tukholman pikkuporvaripiirien kuvaajana. Hän on joitakin vuosia sitten voittanut suuren romaanikilpailun teoksellaan 'Esther och Albert', ja muista hänen romaaneistaan on etenkin 'Pettersson & Bendel' tullut kuuluisaksi maan rajojen ulkopuolellakin. 'Patruuna Sehlingin salaisuus' kertoo salaperäisestä sukuriidasta, joka aiheuttaa murhan. Selvittäjiksi ilmestyvät nuori tukholmalainen virkamies ja hänen rouvansa, jotka toimivat yksissä neuvoin erään etsiväkonstaapelin ja paikkakunnan nimismiehen kanssa. " Suomalaisen Suomen aikalaisarvostelijan mukaan ki

Vaikka blogin aiheena ovat ensisijaisesti vanhat kotimaiset dekkarit, ajattelin ensimmäisenä käsitellä kuitenkin Pohjoismaisen salapoliisiromaanikilpailun satoa. En lähde tässä kuvailemaan tai arvostelemaan Suomen voittajaa eli Mika Waltarin "Kuka murhasi rouva Skrofia?" - toisaalta koska en ole sitä hetkeen lukenut, ja toisaalta koska se on muutenkin niin hyvin tunnettu. Käsittelen sen sijaan muiden Pohjoismaiden eli Ruotsin, Norjan ja Tanskan osuuksien voittajia. Löysin nämä teokset, kun tulin silmäilleeksi "Rouva Skrofin" ensipainoksen takakantta, jossa on muista kirjoista lyhyet mainokset.  Jokaisen maan voittajahan julkaistiin käännettynä kaikissa osallistujamaissa. Kirjat ovat sattumalta tuossa portailla siinä järjestyksessä, jonka miellän henkilökohtaisesti myös niiden paremmuusjärjestykseksi. Mitään yhtä voittajaahan niistä ei enää valittu, vaan ne kaikki ovat yhtä lailla voittajia, kuten kansiin painettu "tarra" julistaa. Olisipa hauska tie

Olen rakastanut komisario Palmua niin kauan kuin muistan. Jostain syystä Palmu on ollut tärkeä hahmo lapsuudenkodissani: myös vanhempani ja veljeni diggailivat Frans J.:tä, mutta minä olin ja olen silti meistä kovin fani. Olen jopa perustanut Palmu-aiheisen geokätkön  ( tämä sen sijaan ei ole minun, mutta sitäkin voi kätköilevä Palmun ystävä arvostaa). Elokuvat löysin ensin, sitten kirjat. Viime keväänä mieleeni pälkähti ensimmäistä kertaa, että 1940-luvulla on varmasti julkaistu muutakin kotimaista dekkarikirjallisuutta kuin "Kuka murhasi rouva Skrofin?". Hämmästyttävää sinänsä, että olin onnistunut olemaan ajattelematta asiaa näinkin pitkään. Olen koulutukseltani tutkija (en tosin kirjallisuuden), joten asiaa oli heti tutkittava! Avukseni tähän tehtävään löysin netistä Harri Hirven tekstin " Suomalainen salapoliisikirjallisuus 1910-luvulta 1960-luvulle " ja Timo Kukkolan kirjan "Hornanlinnan perilliset: 70 vuotta suomalaista salapoliisikirjallisuu